Menu

Evoluutio

10.5.2016 | evoluutio, ajoitus

Feikkifossiileja verkosta

Geologien päänvaivaksi markkinoille on ilmestynyt yhä enemmän pseudofossiilileja, näennäisfossiileja. Ne ovat kiviä, joilla on sellainen muoto tai kuvio, että niitä saatetaan sekoittaa eläviin organismeihin.
7.4.2016 | evoluutio, ajoitus

Laavan ajoitus oli vitsi

Ajoitusmokien joukossa klassisena esimerkkinä naureskellaan usein laavan mittaustulokselle, joka saatiin Kaliforniassa sijaitsevan St. Helenan tulivuoren laavasta.
6.4.2016 | evoluutio, ajoitus

Maapallon ajoituspulmia

Kuinka vanha maapallo on? Tiedemiehet ovat tuloksetta koittaneet löytää fossiilien avulla tähän varmaa vastausta.
6.4.2016 | evoluutio, julkaisut

Kemia haastaa evoluutioteoriaa

Samaan aikaan, kun oppikirjat käsittelevät evoluutioteoriaa itsestäänselvyytenä, esiintyy myös sitä koskevaa kritiikkiä. Geologi ja lakimies Casey Luskin julkaisi v. 2015 artikkelin, jossa hän listasi evoluutioteorian 10 keskeistä heikkoutta biologiselta ja kemialliselta kannalta. Ensimmäiseksi hän nostaa esille proteiinien välttämättömyyden elämälle ja sen, kuinka niitä on kemiallisesti mahdotonta saada aikaan vesiolosuhteissa. Tämä koskee varsinkin tietyn tyyppisiä proteiineja, joita vesi hajottaa. Lisäksi Luskin kyseenalaistaa mm. Michael Behen tavoin monimutkaisen geneettisen informaation syntymisen mahdollisuuden askel askeleelta tapahtuvana prosessina.
6.4.2016 | evoluutio, julkaisut

Darwinin ontuva logiikka

Yhdysvaltojen tiedeyhteisöissä on viime vuosina saanut julkisuutta filosofi Jerry FodorIn ja molekyylibiologi Massimo Piattelli-Palmarinin kritiikki, joka kohdistuu Darwinin epäloogisuuteen. He julkaisivat v. 2010 kirjan What Darwin got wrong, vapaasti käännettynä Mikä Darwinilla meni pieleen. He esittävät luonnonvalinnan olevan loogisesti harhaanjohtava teoria, koska se väittää että aina tulisi valituiksi ne eliöt, joilla on sopeutumisen kannalta parhaat ominaisuudet.

Evoluutiosymposiumi Lontoossa marraskuussa 2016

Yhdysvaltojen tiedeyhteisöissä on viime vuosina saanut julkisuutta filosofi Jerry FodorIn ja molekyylibiologi Massimo Piattelli-Palmarinin kritiikki, joka kohdistuu Darwinin epäloogisuuteen. He julkaisivat v. 2010 kirjan What Darwin got wrong, vapaasti käännettynä Mikä Darwinilla meni pieleen. He esittävät luonnonvalinnan olevan loogisesti harhaanjohtava teoria, koska se väittää että aina tulisi valituiksi ne eliöt, joilla on sopeutumisen kannalta parhaat ominaisuudet.

Matematiikan professori tyrmää makroevoluution

Tukholmassa järjestettiin joku vuosi sitten paneelikeskustelu, johon osallistui matematiikan professori John Lennox. Lennox on tunnettu siitä, että hän kyseenalaistaa täysin evoluution. Hän toimii matematiikan professorina Oxfordin yliopistossa ja on emeritusprofessori (eli ent. professori) Templeton Collegesta, Oxfordissa. Lisäksi hän opettaa edelleen yliopiston strategisen johtamisen ohjelmassa ja on jäsenenä Trinity Forumissa. John Lennox on tunnettu kansainvälinen luennoitsija ja kirjailija.

900 tiedemiestä kriittisinä evoluutioteorialle

Kasvava joukko tiedemiehiä kyseenalaistaa evoluutioteorian tieteellisenä teoriana. Jo 900 akateemisen tason tiedemiestä on allekirjoittanut ja päivittänyt seuraavanlaisen julkilausuman. "Suhtaudumme skeptisesti väitteisiin, joiden mukaan satunnaiset mutaatiot ja luonnonvalinta voisivat tuottaa sellaisen määrän monimuotoisuutta, mikä elävässä luonnossa vallitsee. Darwinistisen teorian todisteet olisi syytä asettaa huolellisen tarkastelun kohteeksi."

Professori Leisola ja evoluutiohypoteesi

Bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisola tunnetaan Suomessa eräänä evoluutioteorian kriitikkona. Hän on valottanut useiden tutkijoiden ja tiedemiesten näkemyksiä siitä, että evoluutioteoria on pikemminkin hypoteesi tai luonnontieteellinen filosofia kuin todistettu teoria. Leisola ei kuitenkaan kyseenlaista sitä, että tieteessä esitetään hypoteeseja, olettamuksia. Lisäksi hän pitää esillä sitä, että geenien monistuminen ja mutaatiot ovat mahdollisia.

Tähtitieteilijästä evoluution eksoplaneetta

Eräs tiedeyhteisöissä julkisuutta saanut syrjintätapaus koskee tähtitieteilijä Guillermo Gonzalesia, jota syytettiin Kansallisen Tieteellisen koulutuskeskuksen (NCSE) toimesta liian vähäisten ansioiden ja artikkelimäärien julkaisusta Idahon valtion yliopistolla (ISU). Kun asiaa tutkittiin, ilmeni että tosiasiassa Gonzalesilla oli enemmän julkaisuja kuin vakituisella henkilökunnalla, mutta evättiin niiden hallintavalta.

Syrjiikö tiedemaailma toisinajattelijoita?

Ben Stein on julkaissut tiedemaailmaa koskevan dokumenttielokuvan Expelled: Ei Älykkään suunnittelun kannattajille. Dokumentti herätti USA:ssa niin paljon kohua, että Darwin-myönteiset tiedemiehet perustivat lisäksi sivut nimeltä Expelled Exposed. Sivuilla halutaan kumota väitteitä siitä, että tiedemaailmassa syrjitään sellaisia tieteen harjoittajia, jotka uskovat ns. Älykkääseen suunnitelmaan eli universumin jumalalliseen luomiseen.

Evoluutiobiologi Stenbergin hyllytys

Evoluutiobiologi Richard Stenberg toimi v. 2004 Washingtonin Biologisen yhdistyksen julkaisujen toimittajana. Hän antoi silloin luvan tri Stephen Meyerin julkaisulle, joka esitteli tieteellisiä todisteita Älykkäästä suunnittelusta biologiassa. Stenberg kohtasi omien sanojensa mukaan pian kostoa, ahdistelua ja vihamielisyyttä. Hänen erottamisekseen tehtävistään ja työpaikastaan Kansallisesta luonnonhistoriallisesta museosta oli aktiivisena erityisesti ryhmä NCSE:stä (National Center for Science Education). Myöhemmin liittovaltion tutkimus näytti toteen, että Sternbergin oikeuksia oli loukattu säännöllisesti. Syynä kaikkeen oli ainoastaan se, että hän uskalsi päästää julkisuuteen luomisteoriaa koskevan tieteellisen artikkelin.
6.4.2016 | evoluutio, yleistä

Kosmologinen argumentti

Kosmologisten argumenttien eri muodot pyrkivät osoittamaan riittävän Alkusyyn maailman olemassaololle (lat. prima causa). Kosmologista argumenttia ovat puolustaneet mm. Platon ja Aristoteles. Keskiajalla Al-Ghazali kehitti tunnetun Kalamin kosmologisen argumentin. Sitä on pitänyt esillä erityisesti filosofi William Lane Craig, joka on tehnyt aiheesta tohtorinväitöskirjan. Argumentin mukaan kaikella, millä on alku, on myös syy.
6.4.2016 | evoluutio, yleistä

Evoluutiopöhinää Kalevassa

Sanomalehti Kalevan yleisönosastolla on käyty kuluvana keväänä vilkasta keskustelua evoluutioteorian ympärillä. Lopulta aiheeseen otti kantaa professori Petteri Pietikäinen 28.4.2016 painottamalla evoluution tieteellisyyttä. Emeritusprofessori Matti Leisola ja lääkärit Mikko Tuuliranta ja Pekka Reinikainen vastasivat ja viittasivat vastineessaan siihen, että kyse on edelleen hypoteesista ja uskon asiasta, Kaleva 3.5.2016, sivu K2 39. Petteri Pietikäinen ja Arja Kaitala jatkoivat tästä vielä Kalevassa 7.5.2016. Tässä vaiheessa päätoimittaja lopetti yllättäen keskustelun, joten viimeinen sana annettiin evoluutioteorian kannattajille…
6.4.2016 | evoluutio, yleistä

Evoluutiohypoteesi

Bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisola tunnetaan Suomessa yhtenä evoluutioteorian kriitikoista. Hän toimi myös kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan dekaanina Aalto-yliopistossa vuoteen 2011. Leisola on tuonut esille useiden tutkijoiden ja tiedemiesten näkemyksiä siitä, että evoluutioteoria on pikemmin hypoteesi tai luonnontieteellinen filosofia kuin todistettu teoria. Toisaalta hän valottaa sitä, että geenien monistuminen ja mutaatiot ovat mahdollisia.
6.4.2016 | evoluutio, yleistä

Kirahvin pitkän kaulan pitkä historia

Toisinaan kirahvin pitkää kaulaa on pidetty evoluution todisteena ja vedottu siihen, että se kykenee nyt syömään puiden lehtiä pitkän kaulansa avulla. Teoria on sittemmin kumottu sen perusteella, että kirahvit syövät todellisuudessa enemmän ruohoa kuin lehtiä. Lyhytkaulaisia kirahveja ei ruohonsyönnin perusteellakaan edelleen tunneta, vaikka Darwin tekikin sellaisista omia piirroksia. Entä miten pallonivelistä koostuva kaularanka olisi kehittynyt? Yhdelläkään muulla nisäkkäällä ei ole löydetty vastaavaa rakennetta. Toistaiseksi tänä päivänä ei ole löydettävissä tieteellisiä todisteita sille, että kirahveilla olisi koskaan ollut yhtä lyhyt kaula kuin lehmällä.
6.4.2016 | evoluutio, yleistä

Häntäluu onkin istuinluu

Häntäluuta on pidetty yleensä surkastuneena häntänä. Kirurgi Mikko Tuuliranta kirjoittaa kirjassaan Koulubiologian analyysi – Evoluutio-opetus puntarissa seuraavasti. Häntäluu on tärkeä tukirakenne, johon kiinnittyy vatsanpohjaa tukevia lihaksia sekä peräaukon sulkijalihaksia. Sen poisto saattaa varsinkin vanhemmalla iällä johtaa vatsanpohjan seudun tyrään tai kohdun ja peräsuolen esiinluiskahdukseen eli prolapsiin.Parempi nimi olisi istuinluu, sillä sen päällähän me istumme ja istuminen ilman sitä olisi paljon hankalampaa. Häntäluun on oletettu olevan surkastuma, vaikka oikeastaan sen merkityksen huomaa vasta, jos sen poistaa. Saman logiikan mukaan nenä olisi surkastunut kärsä.
6.4.2016 | evoluutio, yleistä

Huijarimaalari Haekel

Aikanaan jo Charles Darwin ihmetteli, missä ovat lajien välimuodot tällä hetkellä. Sitä sietääkin pohtia. Saksalainen biologi Ernst Haeckel ratkaisi tämän piirtämällä kuvia niistä. Kiinnostuttuaan kehitysoppiteoria hän kansanomaisti sitä taitavilla välimuotoja esittävillä piirroksilla. Ehtiväinen Haeckels ryhtyi väärentämään ihmisen ja eläinten kehitysvaiheista tehtyjä kuvia niin innokkaasti, että sai lopulta tuomion väärennöksistä oikeudessa. Kuvat ehdittiin kuitenkin julkaista kehitystä opettavassa luonnonhistorian kirjassa v. 1868, josta ne kopioitiin kaikkialle maailmaan, tieteisteoksiin ja oppikirjoihin. Vaikka Haeckel tuomittiin väärentäjänä, kuvat jäivät elämään omaa elämäänsä kehitysopin uskomuksissa.
6.4.2016 | evoluutio, yleistä

Ihmisen DNA heikkenee

Geenitutkija ja professori John C. Sanford on havainnut ihmisten DNA:ssa mutaatioita, jonka seurauksena meidän DNA heikkenee. Hän kutsuu tätä rappeutumisprosessia nimellä geenien epäjärjestys, geenien entropia. Sanford valottaa ihmiskunnan molekyylivirheiden ja huonojen mutaatioiden kasautumisen merkitsevän esim. elinajan lyhentymistä. Hän tuo esille samanlaisia muiden tutkijoiden, kuten Lynchin ja Loewen vastaavia havaintoja.
6.4.2016 | evoluutio, yleistä

Evoluution kehäpäätelmä

Kasvatustieteen professori Tapio Puolimatkalta kertoo videoklipissä siitä, miksi hän pitää evoluution olettamuksia epäilyttävinä. Hän näkee evoluution todistelun perustuvan kehäpäätelmään. Evoluutioteoria on Puolimatkan silmissä hypoteesi, joka tulkitsee tosiasioita siten, että teoria pitää näitä tulkintojaan faktoina ja todisteina. Sen jälkeen sitten näitä selityksiä pidetään tosiasioina.
6.4.2016 | evoluutio, yleistä

Evoluution fundamentalistit

Usko evoluutioon, maailmankaikkeuden miljardeihin vuosiin ja alkuräjähdysteoriaan elää vahvana. Se on jopa niin vahvaa, että ideologia on saanut vähitellen fundamentalistisia piirteitä. Muita aatteita ja tieteitä saa kritisoida, mutta jos julkisuudessa esittää kritiikkiä kehitysoppia kohtaan, siihen reagoidaan voimakkaasti. Näin käy varsinkin tiedeyhteisöissä. Evoluutiota ääneen epäilleet henkilöt jätetään helposti tiedeyhteisön ulkopuolelle. Suomessa näin on osittain kohdeltu mm. dosentti Lennart Saarta. Näin siitä huolimatta, että ihmisillä on tosiasiassa paljonkin naturalistisen maailmankuvan ulkopuolisia tiedonlähteitä. Kukaan tuskin vakavissaan jättäisi esim. rakkautta, onnea tai luonnonkauneutta yksin tieteellisen tutkimuksen varaan.
6.4.2016 | evoluutio, yleistä

Animaatio evoluution aukoista

Geoshifterin 12-minuuttisessa videossa käydään salamavauhdilla läpi evoluutioteorian heikkouksia ja muistutetaan siitä, miksi se on säilynyt näihin päiviin teoriana, koska sen olennaiset aukot odottavat edelleen todisteita. Charles Darwin myönsi, että maapallolta ei ole löytynyt fossiilia, joka olisi se kuuluisa puuttuva linkki apinan ja ihmisen välillä. Toistaisiksi niissä on jouduttu tyytymään piirroksiin. Myöskään lajien välistä kehitystä ei ole onnistuttu saamaan aikaan, vaikka sitä on innokkaasti yritetty puuhata lukemattomissa kokeissa.
6.4.2016 | evoluutio, yleistä

Simpanssin Y-kromosomi aiheutti shokin

Whiteheadin biolääketieteellisen tutkimusinstituutin tutkijat Massachusettissa Yhdysvalloissa tyrmistyivät, kun vertailivat ihmisen ja simpanssin Y-kromosomia. Ryhmän johtaja David Page toteaa, että Y on täynnä yllätyksiä. Ryhmä tutki simpanssien ja ihmisten Y-kromosomeja ja yllättyivät, miten ”kauhistuttavan erilaisia” ne ovat. Simpanssin Y-kromosomissa on ihmiseen verrattuna vain 2/3 vastaavaa geeniä tai geeniperhettä. Lisäksi simpanssin Y-kromosomista puuttuu yli 30 % vastinpareja ihmisen Y-kromosomiin ja päinvastoin. Simpanssit tuskin siis oppivat jodlaamaan tai korjaamaan autoja.
6.4.2016 | evoluutio, yleistä

Rekombinaatio ei selitä evoluutiota

Rekombinaatiota eli perintötekijöiden yhdistymistä jälkeläisissä uudella tavalla on pidetty evoluutioteorian tärkeänä perusteena. Koska rekombinaatio on tosiasiassa vain perintötekijöiden uudelleen järjestäytymistä, se ei takaa yksinään lajien kehitystä eikä kykene toimimaan evoluutioteorian todisteena. Päinvastoin rekombinaatiota voi pitää lähinnä eliöiden sopeutumisena nykyoloihin.
6.4.2016 | evoluutio, yleistä

Kärpäsistä ei tullut kotkia

Lajien kehityksistä liikkuu vaihtelevia tietoja. Toisaalta jalkojen pituudet, lintujen nokat tai perhosten värit voivat vaihdella geenien ja sopeutuvien mekanismien vuoksi. Toisaalta samaan aikaan niiden vaihteluilla on tiukat rajat, joita ei voi ylittää. Tämän tietävät hyvin myös eläinten ja kasvien kasvattajat. Jos kasvatusta viedään mm. tehokkuussyistä äärimmilleen, jotta lehmistä saa paljon maitoa tai punajuuriin sokeria, linja tulee lopulta steriiliksi ja häviää. Usein käy jopa niinkin, että kun yksi ominaisuus kasvaa, toinen vähenee. Silti evolutionistien mukaan muutosta kohti uutta ja parempaa tapahtuu koko ajan.
6.4.2016 | evoluutio, yleistä

Kiinalaiset ja käden ihme

Vaikka suuri osa entisajan tiedemiehistä Copernicuksesta Galileihin katseli maailmaa luomisen näkökulmasta, tämän päivän tiedemiehelle poikkeaminen evoluutiouskosta voi merkitä akateemisten porttien sulkeutumista. Kiinalaiset tiedemiehet kolkuttelivat rajoja hämmästelemällä käden suunnittelun nerokkuutta. He kirjoittivat siitä verkkolehteen PloS One tammikuussa 2016.
6.4.2016 | evoluutio, yleistä

Evoluution ohjelmointi yhä mahdotonta

Pariisissa asuva biologi ja filosofi David Berlinski törmäsi jo 60-luvulla tiedemiehiin, jotka suhtautuivat kriittisesti evoluutioteoriaan. Hän nostaa tässä haastattelussa keskeisimmiksi puutteiksi evoluutioteorian todistamisessa fossiilit, lajien monimuotoisen kehittymisen puutteen ja sen, että tietokoneilla ei edelleenkään voi ohjelmoida tai simuloida evoluutioteoriaa, minkä pitäisi olla jo mahdollista. Jos evoluutiota tapahtuu, missä on sitä koskevat tietotekniset mallit? Berlinski on opettanut teoreettista biologiaa ja muita aineita lukemattomissa yliopistoissa USA:ssa ja Euroopassa.
6.4.2016 | evoluutio, yleistä

Evoluution väärentäjät

Kalifornian valtionyliopiston solubiologi Jonathan Wells on nostattanut kulmakarvoja tieteellisisten saavutustensa ja evoluutiokritiikin takia. Hän on kirjoittanut aiheesta paljon, esimerkiksi julkaisun Icons of Evolution: Why much of what we teach about evolution is wrong. Siinä Wells osoittaa, miten biologian oppikirjat vääristelevät tieteellisiä todisteita edistääkseen Darwinin evoluutiota ja naturalistista filosofiaa. Tässä videossa hän esittelee vääristelyjä ”lyhyesti”.
6.4.2016 | evoluutio, yleistä

Evoluutioläppä

Ihmisen alkuperän pohdinta ei ole aina harrasta pohdintaa tutkijan ullakkohuoneessa. Sitaattisivuiltakin löytyy aiheesta muutama makupala. Minun elinajassani olemme menneet Eisenhowerista George W. Bushiin ja John F. Kennedystä Al Goreen. Jos tämä on evoluutio, minä uskon, että kahdentoista vuoden kuluttua äänestämme kasveja. Tai, okei, evoluutio on toistaiseksi vain teoriaa. Kaiken onneksi meillä on sentään painovoimalaki.
6.4.2016 | evoluutio, yleistä

Ihmisen DNA on kysymysmerkki

Tunnettu antropologi Richard Leakey totesi kerran, että jos hänen pitäisi piirtää ihmisen sukupuu, hän piirtäisi suuren kysymysmerkin. Hänestä fossiilisten todisteet ovat aivan liian niukkoja, jotta voisimme olla varmoja ihmisen kehityksen alkuperästä. Fossiilitutkimusten haasteena on siinä, että DNA:n osia löytyy lähes kaikkialta; sienistä, bakteereista tai vaikkapa ihmisen sormenjäljistä. Tämän vuoksi on vaikeaa varmuudella tietää, mistä oikeastaan tutkittavana oleva DNA:n näyte on peräisin. Se voi olla yhtä lailla peräisin mammutista kuin hyttysestäkin.